Työelämässä puhutaan yhä enemmän turvallisesta työilmapiiristä. Se tarkoittaa ympäristöä, jossa ihmiset voivat ilmaista ajatuksiaan, ideoitaan ja tunteitaan pelkäämättä nöyryytystä, rangaistusta tai vähättelyä. Kuitenkin samaan aikaan monilla työpaikoilla tarjotaan valmennuksia rohkeudesta – ikään kuin työntekijöiden tulisi olla erityisen rohkeita saadakseen äänensä kuuluviin. Mutta jos työpaikalla on kaikki hyvin, tarvitseeko kenenkään olla rohkea puhuakseen?

Vai olemmeko ylipäätään samaa mieltä siitä, mitä rohkeus on? Onko rohkeus oikeasti kyky kantaa vastuunsa organisaation avainhenkilönä? Roolistaan riippumatta? Vai onko kyse osaamattomuudesta ja työkalujen puutteesta – ei rohkeinkaan timpuri ala taloa rakentaa, jos ei tiedä miten se tehdään, tai jos rakennusaineksista on pulaa.

Miksi rohkeutta valmennetaan?

Kun työpaikan kulttuuri ei ole aidosti turvallinen, työntekijät eivät uskalla tuoda esiin mielipiteitään, epäkohtia tai uusia ideoita. Tällöin ratkaisuksi tarjotaan usein erilaisia ”rohkeusvalmennuksia”, joissa yksilöitä opetetaan ilmaisemaan itseään ja astumaan kuuluisalle epämukavuusalueelleen. Ei niissä ole tietenkään mitään väärää. Se on kuitenkin oireiden hoitamista – ei itse ongelman ratkaisemista. Ongelma ei useinkaan ole työntekijän puutteellinen rohkeus, vaan työyhteisön ilmapiiri, jossa puhuminen koetaan riskiksi.

Mistä hyvinvointi todellisuudessa muodostuu?

Hyvinvoiva työpaikka ei perustu yksilöiden rohkeuteen, vaan siihen, että ihmiset kokevat itsensä arvostetuiksi, kuulluiksi ja turvallisiksi. Turvallinen työilmapiiri syntyy muun muassa:

• Luottamuksesta – Johto ja kollegat osoittavat, että kaikkien ajatuksilla on arvoa.
• Avoimuudesta – Virheet nähdään oppimisen mahdollisuuksina, ei rangaistavina tekoina.
• Yhteistyöstä – Työyhteisössä ei kilpailla keskenään, vaan tuetaan toisia.
• Reilusta kohtelusta – Kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, ja epäasialliseen käytökseen puututaan.

Kun nämä tekijät ovat kunnossa, kenenkään ei tarvitse olla erityisen rohkea sanoakseen mielipiteensä – se on luonnollinen osa työpaikan vuorovaikutusta.

Mitä pitäisi tehdä pahoinvoinnille?

Jos työpaikalla vallitsee pelon ilmapiiri, on ensisijaista puuttua rakenteellisiin ongelmiin, ei vain odottaa, että työntekijät rohkaistuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi:

• Esihenkilöiden kouluttamista tunnistamaan ja poistamaan pelkoa aiheuttavia rakenteita.
• Turvallisten keskustelukäytäntöjen luomista, joissa kaikki saavat äänensä kuuluviin.
• Avoimen palautekulttuurin edistämistä, jossa palautetta annetaan rakentavasti ja sitä myös kuunnellaan.
• Selkeiden pelisääntöjen luomista, jotta kaikki tietävät, miten konflikteja käsitellään reilusti.

Rohkeus on hieno ominaisuus, mutta se ei saisi olla edellytys hyvinvoinnille työpaikalla. Todellinen ratkaisu on rakentaa kulttuuri, jossa puhuminen ja osallistuminen eivät vaadi rohkeutta, vaan ovat itsestään selviä asioita.

Miten sinun työpaikallasi suhtaudutaan turvalliseen ilmapiiriin ja onko rohkeudesta puutetta?

Tässä karkeasti kuvattuna käytössäni pidempään ollut malli, joka kuvastaa kokonaisvaltaisesti työtä, jolla rakennetaan psykologista turvallisuutta työpaikoille – se ole projekti, vaan strateginen prosessi, joka rullaavana jatkuu ja mukautuu tilanteeseen kuin tilanteeseen siinä, kuin muukin strateginen johtaminen.

Tutkimustietona ja taustana minulla on ollut loistava hankeraportti ja siihen liittyvät työkirja sekä tuloskortit.

Katkaise kiusaamisen kierre : Epäasiallisen kohtelun nollatoleranssin vahvistaminen työpaikalla

Vartia, Maarit; Olin, Nina; Kalavainen, Susanna; Joki, Marjut; Pahkin, Krista (2016-11-28)

Muita lähteitä

• Edmondson, A. (2019). The Fearless Organization: Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. Wiley.
• Brown, B. (2018). Dare to Lead: Brave Work. Tough Conversations. Whole Hearts. Random House.
• Kegan, R., & Lahey, L. L. (2016). An Everyone Culture: Becoming a Deliberately Developmental Organization.Harvard Business Review Press.

Sitaatteja

• ”Psykologisesti turvallinen ympäristö ei tarkoita konfliktien puutetta, vaan kykyä käsitellä niitä rakentavasti.” – Amy Edmondson
• ”Haavoittuvuuden näyttäminen ei ole heikkoutta, vaan rohkeutta, joka mahdollistaa todellisen yhteyden.” – Brené Brown
• ”Organisaatiot, jotka tukevat jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, luovat työpaikkoja, joissa ihmiset voivat aidosti kukoistaa.” – Robert Kegan & Lisa Lahey