Psykososiaalinen kuormitus on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden tarkastelua. Suomen Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajia tunnistamaan ja arvioimaan työympäristön vaarat ja kuormitustekijät, mukaan lukien henkistä hyvinvointia uhkaavat tekijät. Tämä tarkoittaa, että psykososiaalinen kuormitus tulee huomioida samalla vakavuudella kuin fyysiset vaaratekijät, kuten melu tai kemialliset altisteet.
Mitä laki edellyttää?
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä kaikissa työolosuhteissa. Tämä ilmenee erityisesti seuraavista lainkohdista:
- 8 § – Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite: ”Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä ja työyhteisön tilaa sekä ehkäistävä työstä aiheutuvia haittoja ja vaaroja.”
- 10 § – Vaarojen selvittäminen ja arviointi: ”Työnantajan on tunnistettava ja arvioitava työpaikan riskitekijät, myös psykososiaalinen kuormitus.”
- 25 § – Työn kuormitustekijät: ”Työn järjestelyjen ja työolosuhteiden on oltava sellaisia, että ne eivät aiheuta haitallista fyysistä tai henkistä kuormitusta.”
- 28 § – Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun torjuminen: ”Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisemiseksi työpaikalla.”
Psykososiaalisen kuormituksen riskitekijät
Työpaikalla esiintyvät psykososiaaliset kuormitustekijät voivat aiheuttaa stressiä ja työuupumusta, mikä pitkällä aikavälillä voi heikentää sekä yksilön että koko työyhteisön hyvinvointia. Keskeisiä psykososiaalisia kuormitustekijöitä ovat:
- Liiallinen työmäärä ja kiire – ”Jatkuva kiire syö työn mielekkyyttä ja voi johtaa uupumukseen.”
- Epäselvät roolit ja vastuut – ”Työntekijän on vaikea onnistua, jos odotukset ovat ristiriitaisia.”
- Huono työilmapiiri ja konfliktit – ”Työyhteisön jännitteet voivat kasvaa sietämättömiksi, ellei niihin puututa ajoissa.”
- Johtamisen haasteet – ”Hyvä johtaminen on työhyvinvoinnin kulmakivi – sen puute näkyy nopeasti työntekijöiden jaksamisessa.”
- Yksintyöskentely ja sosiaalisen tuen puute – ”Ilman kollegoiden ja esihenkilöiden tukea työn kuormittavuus kasvaa.”
Työturvallisuuslain mukaisesti työnantajan tulee arvioida nämä riskitekijät osana työpaikan vaarojen arviointia ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin niiden hallitsemiseksi.
Miten työnantaja voi ennaltaehkäistä psykososiaalista kuormitusta?
Lain noudattaminen ei tarkoita vain riskien arviointia, vaan myös ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Työnantaja voi:
- Selkeyttää työnkuvia ja vastuita, jotta työntekijät tietävät tehtävänsä ja roolinsa.
- Huolehtia työmäärän tasapainosta, jotta kiire ja ylikuormitus eivät kasva liian suuriksi.
- Edistää avointa keskustelukulttuuria, jossa ongelmista voidaan puhua ajoissa.
- Kouluttaa esihenkilöitä johtamiseen ja työhyvinvoinnin tukemiseen.
- Tarjota työntekijöille tukea, esimerkiksi työnohjausta tai keskustelumahdollisuuksia työterveyshuollon kanssa.
Lopuksi
Psykososiaalinen kuormitus on vakava työhyvinvointiin vaikuttava tekijä, johon työnantajien tulee suhtautua samalla vakavuudella kuin muihinkin työturvallisuusriskitekijöihin. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tunnistettava ja arvioitava työpaikan henkiset kuormitustekijät sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi.
”Hyvinvoiva työyhteisö ei ole vain lakisääteinen velvoite, vaan myös tuottavuuden ja työssä viihtymisen perusta.”
Lähteet:
- Työturvallisuuslaki (738/2002) Finlex.fi
- Työturvallisuuskeskus: ”Psykososiaalinen kuormitus työssä”